Venäjän kielet

Venäjän pohjoisosien, Siperian ja kaukoidän etniset vähemmistöt

Venäjä on erittäin monikielinen maa, jossa erilaisten kielten asema on turvattu myös paikallisella tasolla. Venäjän kielellä on siitä huolimatta vahva asema. Ethnologuen mukaan maassa puhutaan 117 elävää kieltä.

Venäjä ja venäläinen viittomakieli

Havainnekuva venäläisestä näppäimistöstä

Venäjän federaation perustuslain mukaan maan virallinen kieli kansallisella tasolla on venäjä. Vuoden 2020 perustuslain uudistuksen nojalla venäjän kieli ja etniset venäläiset ovat perustuslain mukaan Venäjän valtion määrittelevä kieli ja kansa.

Huolimatta Venäjän suuresta maapinta-alasta ja väestöstä, venäjän kieli on melko yhtenäinen ja murteellisia eroja on maan sisällä vähän. Perinteisesti jako on tehty pohjoisiin ja eteläisiin murteisiin, jossa Moskova toimii kahden alueen rajana.

Venäläistä viittomakieltä käyttää arviolta 120 000 henkilöä.

Federaatiosubjektien viralliset kielet

Venäjän federaatioon kuuluvat tasavallat saavat määritellä itselleen virallisia kieliä venäjän rinnalle.

Federaatiosubjekti	Viralliset kielet (venäjän lisäksi)	Lähde
Adygeia	adyge
Altai	altai
Baškortostan	baškiiri
Burjatia	burjaatti
Dagestan	"venäjä ja kaikki Dagestanin kansalaisten kielet"
Hakassia	hakassi
Ingušia	inguuši
Kabardi-Balkaria	karatšai-balkaari
Kalmukia	kalmukki
Karatšai-Tšerkessia	Abaza
Komi	komi
Mari	mari
Mordva	mokša, ersä
Saha	jakuutti
Pohjois-Ossetia-Alania	osseetti
Tatarstan	tataari
Tšetšenia	tšetšeeni
Tšuvassia	tšuvassi
Tuva	tuva
Udmurtia	udmurtti

Tasavaltojen lisäksi myös muut federaatiosubjektit saavat määritellä virallisia kieliä sellaisille alueille, joissa asuu etnisiä vähemmistöjä. Nämä kielet eivät kuitenkaan ole virallisia kieliä koko federaatiosubjektin alueella venäjän rinnalla..

Muut kielet

Kirkkoslaavia käytetään jonkin verran ortodoksisen kirkon piireissä ja kielellä on historiallisesti tärkeä rooli. Kirkkoslaavi ei ole venäjän kielen esimuoto, sillä kirkkoslaavi saapui Venäjän alueelle nimenomaan liturgisena kielenä, jota käyttivät jo slaavilaisia kieliä puhuvat kansat. Kirkkoslaavista venäjään tulleita sanoja ovat mm. одежда (vaatteet), помощь (apu) ja среда (keskiviikko)..

Venäjälle muuttaneiden keskuudessa yleisimmät kotikielet ovat englanti, saksa, ranska, turkki ja ukraina. Vuoden 2010 väestölaskennan mukaan englanti oli venäjän jälkeen maan puhutuin kieli, vaikkakin vain 7,5 miljoonaa kansalaista (5,48 % koko väestöstä) ilmoitti puhuvansa sitä. Venäjän jälkeen puhutuin kieli, jolla on maassa jonkinlainen virallinen asema, on tataari, jota puhui hieman vajaa 3 % koko maan väestöstä..